Viime lauantaina meillä oli vuoden ensimmäiset agilitytreenit. Treenit meni osaltani yllättävän hyvin! Vielä pystyy siis jotenkuten juoksemaan Ranen kanssa, vaikka ei se mitään herkkua ole, masuasukkilla on jo oma tahto, joka koko ajan useammin laittaa minut hiljentämään vauhtia tai pysähtymään kokonaan. Toivonkin kovasti, että Ahvenanmaan kisoissa on monimutkaisia ratoja, eikä mitään juoksuratoja, niille ei tämä mamma ehkä enää Ranen kanssa kykenisi.

Rane, niin kuin koko laumamme, oli treeneissä intoa täynnä pitkän agility tauon jälkeen. Lähdettiin  heti tekemään rataa, joka meni hienosti kunnes tuli A, jonka edessä oli putki. A:lta tulikin sitten valtava loikka suoraan niiin ihanaan putkeen! Ranea ei pysäyttänyt mikään. :) No, otin sen takaisin A:lle ja nyt se sitten tehtiin mallikkaasti samoin kuin joka kerta tämän jälkeen. Kaikki muutkin kontaktit meni loistavasti, hyvin on siis opit muistissa. Kepit oli myös aluksi ihan hurjan vaikeat, intoa oli niin hirveästi ja keskittyminen tiessään. Pikkuinen rauhoitus ja uusi ohjaus kepeille, niin johan meni kepit loistavasti alusta loppuun. Alun intoilun jälkeen tehtiin vielä koko pitkä rata alusta loppuun, nopealla nolla tuloksella! :) Hyvillä mielin siis voin suunnata kohti Ålandin kisoja, toivottavasti ne radat eivät vaan ole "liian" yksinkertaisia ja suoraviivaisia!!

Osmo treenasi Tonin kanssa. Kyllä tuokin höntti koira pikku hiljaa kehittyy. Nyt se jo "karkailee" putkiin ja muutenkin hakee esteitä paljon paremmin kuin esim. syksyn alussa. Kontakti esteet on kuitenkin Osmolle ylitsepääsemättömän vaikeita, se ei vaan hassu millään ymmärrä mikä niissä on ideana. Se ei yhtään tajua hiljentaa vauhtiaan kontaktille, vaikka sille sanoisi tai tekisi mitä ja vaikka siellä alastulolla olisi HK:n sininen lenkki odottamassa!! Tämä on siinä mielessä hassua, että muissa oloissa Osmo söisi vaikka porkkanat pellosta, niin ahne se on. Toni uhkasikin ottaa seuraaviin treeneihin rantapallon sinne alastulolle, jos se vaikka sen huomaisi! :)

Osmo on myös lähdössä Ahvenanmaalle kisaamaan, Toni ohjaa Osmoa, jotta masuasukki ei täysin "raivostuisi" touhuihini. Mukaan on lähdössä myös Penny ja Pulu, Tonilla riittää siis tekemistä! Tosin Penny joutuu olemaan kannustusjoukoissa, kun se rihtoi itseltään kynnen irti oravan perään huutaessaan. Eikä se edes sattunut yhtään, siis silloin kun se tapahtui. On nuo kyllä melkoisia otuksia nämä meidän koiruudet...