Ollaan menty pää kolmantena jalkana koko viikko. Maanantaina oltiin pitkällä lenkillä Jennin ja Iita-parsonin kanssa. Tiistaina piti mennä agility treeneihin, mutta ei ehditty mun töiden vuoksi. Huomaa että vuoden loppu ja joulu lähestyy. Eilen meille tuli Mosse hoitoon tai oikeastaan yökylään ja  tänään käytiin Klaukkalassa Mimmin perheen luona treenaamassa näyttelyjuttuja ensi lauantain messukeskuksen näyttelyä varten. Meidän piti aloittaa treenaaminen jo aikoja sitten, mutta niin se vaan aina jää viimetinkaan... Mutta onneksi Mimmi on nopea oppimaan ja sietää hyvin käsittelyä ja jalkojen siirtämistä. Nopeasti Mimmi tajusi mistä palkka tulee, eli siitä kun seisoo kauniisti paikallaan asennossa johon se asetellaan! :) Ihanan iloinen neitokainen, ja joiltain piirteiltään niin Ranemainen. Rane on siis Mimmin isä.

Osmolla kävi yllättäen eilen naisvieraita... Osmollahan jo on viime kesältä kolma lasta ja nyt sitten katsotaan, josko niitä tulee lisää?? Osmolla on ollut muutakin actionia tänä vuonna, olimme mm. Poznanin maailman näyttelyssä, ilman suurempaa menestystä tosin, mutta kokemuksia hakemassa. Ja kokemus se todella oli! Olimme reissussa neljän naisen ja kuuden koiran kanssa asuntoautolla, kiitos vaan Tarjalle auton lainasta. Matka meni hyvin ja Puolassa hyvin pommpuisasti, tiet olivat osittain kamalia! Jännittävimmät hetket koimme varmasti mennen tullen Puolan ja Liettuan rajalla, jossa jouduimme puikkelehtimaan "Pikkuautollamme" rekkajonojen ohi vastaantulevien kaistaa. Jos vastaan tuli auto, oli meidän vaan mahduttava rekkojen väliin vastaantulevan auton edestä, ja kun auto oli päässyt ohi, jatkui hurja ohittelu. Mutta minkäs sille mahtaa, maassa maan tavalla, myös liikenteessä! Ja hengissä selvittiin. :) Hauska reissu oli kuitenkin, vaikkakin melko rankka, ja esimerkiksi Viroon, Latviaan, Ruotsiin tai Norjaan näyttelyyn lähteminen ei tuon Puolan reissun jälkeen tunnu enää miltään. Ensi kesänä/keväänä saatammekin löytää itsemme taas näyttelämästä jossain ulkomailla! :)