... tai
no, ei tässä nyt mitään sen ihmeempää uutta ole
tapahtunut/tapahtumassa. Uuttavuotta olimme viettämässä mummoni luona
Vuokatin lähettyvillä. En muista että siellä olisi koskaan ennen
talvella ollut niin vähän lunta!? Hyvää siinä oli kuitenkin se, että
metsässä pystyi samoilemaan ihan miten tahtoi, kun lunta oli vaan
nilkkoihin saakka, ei reiteen, niin kuin normaalisti. Teimmekin joka
päivä pitkiä metsä/jää lenkkejä, pojat nauttivat vapaudestaan ja
pääsivätpä jahtaaman myös yhtä metsäjänistä. Tämäkin oli uutta, sillä
koskaan ennen emme ole siellä metsissä nähneet yhtään metsän eläintä.
Täällä etelässä näkee näitä "villieläimiä" paljon useammin. Oli se
kyllä hieno valkoinen otus ja aivan mahtava suojaväri.
Tällä
viikolla meillä on ilonamme Mosse. Sen on kyllä oltava maailman kiltein
parson! Se on täällä niin huomaamaton, että aivan kuin sitä ei
olisikaan. No, on se kyllä niin pienikin, että siksikään sitä ei
varmasti huomaa. Mosse tulee poikien kanssa mainiosti toimeen, eikä
poikienkaan välillä ole mitään ongelmaa Mossen suhteen vaikka Mossella
ja Osmolla onkin ihan omat jutut. Alkavat köydenvetoa tai painivat
muuten vaan keskenään. Niiden hiljaista touhuamista on hauska katsella.
:)
Oltiin eilen koko lauma Saaralla trimmattavana
(www.Trim-it.fi). Mossen vuoksi sinne varsinaisesti mentiin, mutta
samalla siistittiin koko lauma. Rane on kyllä kovis! Se oli kolmikosta
ainut, jolla oli välillä vähän "kommentoitavaa" kun sitä nypittiin.
Mutta sillä oli kyllä muutenkin eilen jotenkin huono päivä. Se on niin
mainio, jotenkin niin inhimillinen. Siitä näkee jo aamusta, että
millaisella fiiliksellä se herää päivään. Eilen se oli heti aamusta
tosi kärttyinen! Kolmikosta tuli kuitenkin todella siisti, ja etenkin
Mosse muuttui aivan eri koiraksi. Lopulta Ranenkin mieli koheni kun
lähdettiin trimmauksen jälkeen lenkille Saaran, Sailan ja koirien
(Fiina, Olga, Into, Uljas, Nero) kanssa Kirkkonummelle. Lauma juoksi
vapaana onneissaan, siis 8 koiraa, 5 uroksta, 3 narttua, ilman mitään
ongelmia. Mahtavaa! :) Illalla kolmikko nukkuikin sitten tyytyväisenä.
aivan kuin täällä ei mitään koiria olisikaan.
torstai, 11. tammikuu 2007
Kommentit